28.11.2019

Joulukalenteri talkoilla

JOULUKALENTERI


Tämän vuoden museoiden joulukalenterin teemaksi valittiin 100-vuotisjuhlia viettävä Warkauden Lehti. Kalentereita on ollut aikaisemminkin seinäkalenterin teeman mukaan ja näyttelyiden mukaan, ja niin nytkin. Aikaisempia teemoja on ollut mm. lapset ja taidevandalismi. Varkauden museoiden joulukalenteri on ollut Facebookissa ilmestyvä ja nyt viime vuodesta lähtien myös Instagramissa.

Tänä vuonna kalenteria ryhdyttiin sitten tekemään ihan uudella ajatuksella. Varkauden museoilla on aktiivinen ystäväyhdistys Varkauden Museonystävät ry, jonka vapaaehtoiset nyt värvättiin kalenterin tekoon.

Kollaasi 1920-luvun jouluaiheisista ilmoituksista. Kuva: Jouko Nyyssönen


Vapaaehtoiset istuivatkin kaksi maanantaita Tehtaan koululla #Sivuliikkeellä selaamassa vanhoja Warkauden Lehden vuosikertoja ja valitsemassa sieltä mukavia uutisia, mainoksia ja ilmoituksia julkaistavaksi kalenterissa. Sieltä he valitsivat joka päivälle jonkin sopivan aiheen pyrkimyksenä löytää kullekin päivälle kyseisenä päivänä, eri vuosina vain, julkaistuja juttuja. Kohta näette löytyikö joka päivälle oikean päivän juttu.

Jutut kuvattiin lehdestä ja nyt niitä sitten julkaistaan joka aamu aattoon asti Varkauden museoiden Facebookissa ja Instagramissa:

 https://fi-fi.facebook.com/varkaudenmuseot

https://www.instagram.com/varkaudenmuseot/?hl=fi

Kiitos Museonystäville kalenterista ja oikein mukavaa joulun odotusta kaikille!

-Hilkka

3.10.2019

Otsikoissa! Warkauden Lehti 100 vuotta -näyttely

Warkauden Lehden arkistokuva
Warkauden Lehden satavuotisnäyttely on nyt ollut muutaman viikon tutustuttavissa Varkauden museoilla. Näyttelyssä on yritetty erityisesti välittää eri aikakausien vallinnutta tapaa kirjoittaa ja kuvata uutisia. Tätä tunnelmaan pääsemistä lisää myös vapaasti selattavat vuosikerrat näyttelyssä, joita aina silloin vaihdellaan. Eri vuosien vuosikertoja pääsee selaamaan myös Sivuliikkeellä Tehtaan koululla myöhemmin tänä vuonna, tästä tiedotetaan lisää myöhemmin. Näyttelyssä pyörii myös ääninauha, jolle vapaaehtoiset mm. museonystävistä, Warkauden Lehden toimittajista ja museon henkilökunnasta luki uutisia, mainoksia, mielipidekirjoituksia ja lukijan runoja.

Warkauden Lehden arkistokuva
Näyttelyyn on tehty lisäksi muutakin lisätekemistä näyttelyvieraille. Näyttelystä ammentava sanaristikko on jaossa näyttelyssä ja julkaistaan Warkauden Lehdessä ja netissä 17.12.2019, päivälleen sinä päivänä, kun ensimmäisen näytenumeron ilmestymisestä on sata vuotta. Sanaristikon vihjekuvat ovat kaikki Warkauden Lehti -aiheisia. Lisäksi vihjesanoja on useampia suoraan näyttelyssä esitellyistä artikkeleista, näyttelyn teksteistä ja henkilöistä.


Warkauden Lehden jakelijat kuvattuna Ivar Ekströmin pihalla



Lapsille ja lapsenmielisille on myös sanomalehtien jakelemiseen liittyvä tehtävä. Warkauden Lehteä myi aikoinaan koulupojat ovelta ovelle, joten niinpä näyttelyssä pääsee jakamaan minikokoista näytenumeroa yläkerran näyttelyn Teollisuuden tekijät, kymmenen tarinaa tehtailta -henkilöille. Näyttelyssä on kymmenen minikokoista postilaatikko, johon minilehteä jaetaan kukin oman jakelulistansa mukaan. Ja ettei tehtävä olisi liian helppo, on postilaatikoissa vielä tavuja, jotka keräämällä ja järjestämällä saa muodostettua sanan, jonka kertomalla saa pienen palkan jakelutehtävän suorittamisesta.


-Hilkka

29.5.2019

Virkattu Walter

WALTER AHLSTRÖM

22.5.1875-18.12.1931

 

Antti Walter Ahlström syntyi 1875 Noormarkussa A. Ahlström Osakeyhtiön perustaneen Antti Ahlströmin ja hänen puolisonsa Eva Ahlströmin perheeseen. Walter Ahlström jotui sukuyhtiön johtoon varhain, sillä hänen isänsä kuoli jo 1896, samana vuonna kuin Walterista tuli ylioppilas. Liikeyrityksen viralliseen  johtoon hän siirtyi 1904. Yhtiön pääjohtajana hän toimi vuodesta 1907 kuolemaansa saakka.

Walter Ahlström huomasi Varkauden potentiaalin ja A. Ahlström Oy ostikin koko Varkauden ruukin 1909. Walter Ahlströmin aikana Varkauteen luotiin monipuolinen teollisuusyhtymä, jota ympäröi uudenaikainen teollinen yhdyskunta. Walter Ahlström osallistui Varkauden niin teolliseen kehittämiseen kuin aloitti Varkauden yhdyskunnan luomisen yhtiön rakentaessa mm. asuntoja, sairaalan, kouluja sekä puistoja ja teitä. Walter Ahlström oli Ahlströmin tärkein päätöksentekijä sekä suurin omistaja. Walter Ahlströmin kuollessa Ahlström-konserni oli Suomen suurin teollisuusyritys, jolla oli yli 30 tuotantoyksikköä ja 5000 työntekijää.

Vuorineuvoksen arvon Walter Ahlström sai vuonna 1925. Walter Ahlström oli erittäin kiinnostunut tekniikasta ja ymmärsi varhain tutkimus- ja kehitystyön merkityksen maamme teollisuuden kilpailukyvylle. Hän perusti Walter Ahlströmin säätiön vuonna 1926. Sen tehtäväksi tuli tukea nuorten diplomi-insinöörien jatkokoulutusta. Säätiö on vuodesta 1926 vuosittain jakanut apurahoja nuorille akateemisen loppututkinnon suorittaneille taitajille. Walter Ahlströmin säätiön tarkoituksena on tukea tiedettä puunjalostusteollisuuden, sähkötekniikan, voimatalouden ja metalliteollisuuden aloilla.

Walter Ahlström oli naimisissa Lillin (s. 1877 k. 1939)  kanssa ja heillä oli neljä lasta, Antti, Erkki, Maire ja Irma. Hänen lapsistaan Maire Gullichsenista tuli myöhemmin Artekin perustaja, vapaan taidekoulun perustajajäsen ja taiteen mesenaatti.

Walterin patsas sijaitsi alun perin nykyistä sijaintipaikkaansa vastapäätä sijaitsevassa rakennuksessa, jossa toimi Walter Ahlströmin teknillinen koulu. Kuvanveistäjä Gunnar Elfgrenin tekemä pronssinen rintakuva paljastettiin 1935. Nykyiselle paikalle Walterin puistoon se siirrettiin 1953.



 

 

VIRKATTU WALTER


Vappuaattona 2019 paljastettu Virkattu Walter toteutettiin Varkauden museoiden aloitteesta. Sen taustalla on vahvasti ajatus Varkauden teollisen perinnön vaalimisesta, vaikka vähän erikoisinkin keinoin. Walter Ahlströmin patsas on ollut paikallaan Walterin puistossa vuosikymmeniä. Arvoisallaan paikalla toki, mutta ihmisiltä varsin huomaamattomissa. Kuulemme museolla usein kysymyksiä kuten: "Ai, onko siellä patsas?" tai "Missä täällä on muka Walterin patsas?" ja jopa "Kuka on Walter Ahlström?". Virkattu Walter on yhdenlainen vastaus näihin kysymyksiin. Kiinnittämällä huomiota johonkin piilossa olevaan asiaan, sen arvo usein vasta huomataan.
Varkauden museoilla on ollut vuodesta 2012 käytössään peukkumerkillä varustettu logo ”Jätä oma jälkesi!”. Se viittaa toki yksilön ja kaupunkilaisen jättämään jälkeen alueen historiaan ja yhteisön tarinaan, mutta sillä voi olla myös toisenlainen merkitys. Vanha Varkaus-alueen kehittämistyötä tehdessä usein törmätään kysymykseen: ”Mitä te nyt oikein aiotte tehdä?” Tähän kysymykseen voisi vastata samalla kysymyksellä: Mitä Sinä aiot tehdä?

Jos haluamme, että Vanha Varkaus-alue kehittyy, on siitä vastuu toki kiinteistöjen omistajilla, mutta paljon voi tehdä myös yksittäinen kuntalainen. Alueen hyväksi voi tehdä työtä ihan konkreettisin tavoin: osallistumalla kehittämistyöhön vaikka työpajoissa, järjestämällä itse tapahtumia alueella, järjestämällä siivoustalkoot tai vaikka ottamalla alueen hylätyn kukkapenkin hoitaakseen. Tai vaikuttaa voi myös keskustelemalla: päättäjät, virkamiehet, yhdistystoimijat, kaikki he voivat osaltaan vaikuttaa, kun viesti kuntalaisten tarpeista heidät tavoittaa. Siis keskustele, toivo, herätä ajatuksia.

Tai sitten osallistua voi vaikka näin. Luo, taiteile, ammenna kulttuuriperinnöstä, historiasta ja ympäristöstä, tuota mielihyvää, kokemuksia, avaa keskustelua.

Vuonna 2016 Joroisissa toimiva Riikka-Piikan Neulekahvila julkaisi siihenastisen toimintansa kunnianhimoisimman projektin eli vuoden 1952 Ferguson-traktorin, joka sai yllensä virkatun villapaidan. Vuoden 2018 lopussa Riikka-Piikan Neulekahvilalaisten ja Varkauden museoiden tiet kohtasivat, ja tuosta hetkestä lähti itämään yhteistyön siemen. Riikka-Piikan Neulekahvilan käsityöaktivistit ja Varkauden museot yhdistivät voimansa, ja tässä on tulos. Virkattu Walter, kesän ajan ihailtavissanne Varkauden kaupungin 90 vuotisen taipaleen, ja vielä pidemmän teollisen historian kunniaksi!

JÄTÄ OMA JÄLKESI!

p.s. muista, virkattu Walter on taideteos, jota voi täydentää jalustan osalta. Mutta älä ota siitä osia tai tuhoa sitä. Ja muista, tämäkin projekti on toteutettu ihan lupien kanssa.

15.3.2017

Varkauden palokunta 100 vuotta

Varkauden palokunta

Varkauden palokuntatoiminta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Varkauden Tehtaan Palokunnan perustava kokous kutsuttiin koolle päivälleen sata vuotta sitten maaliskuun 15. päivänä 1917. Tästä sai alkunsa Varkaudessa tähän asti jatkunut palokuntatoiminta.

Juhlavuosi


Juhlavuoden avajaiset olivat 15.3.2017 Varkauden paloasemalla. Juhla käynnistyi Varkauden palokunnan marssin tahdilla. 
 

Juhlavuoden avajaiset, kuvassa vasemmalta tilaisuuden avannut Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen, museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Erkki Asikainen ja Stora Enso Varkauden tehtaan suojelu- ja palopäällikkö Hannu Koistinen



Palokunta viettää juhlavuotta yhdessä Varkautelaisten kanssa pitkin vuotta:

1.-2.4. palokunnat ovat mukana Savon Sampo -messuilla
13.6 ja 16.6 Vekara-Varkaus -viikon työpajat
15.6. Vekarakulkue ja kesäkatuilta
31.8. Palokuntapäivä ja kutsuvierasjuhla
26.11 Päivä paloasemalla -tapahtumapäivä


Palopäälliköitä sadan vuoden ajalta: Varkauden palokunnan 100-vuotisjuhlatinttamareski, kuvassa vasemmalla Varkauden palopäällikkö Jukka Tengvall ja oikealla Stora Enson Varkauden tehtaan suojelu- ja palopäällikkö Hannu Koistinen. Tinttamareski on tehty palokunnan 30-vuotisjuhlakuvasta, jossa keskellä on Varkauden ensimmäinen palopäällikkö Emil Rif.

 

Verkkonäyttely - palokunta100.fi

 

Verkkonäyttelyn kokoaa Varkauden palokuntien historian yhteen. Verkkonäyttelyn palokuntien päälliköt museopaloauton kyydissä vasemmalta Varkauden palopäällikkö Jukka Tengvall, Varkauden nuorisopalokunnan puheenjohtaja Joni Hilonen, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen, sekä Stora Enso Varkauden tehtaan suojelu- ja palopäällikkö Hannu Koistinen

 

Varkauden museot on saanut olla mukana juhlavuoden toteuttamisessa. Tilaisuudessa julkistettiin palokunnan 100 -vuotisesta historiasta kertova museoiden tekemä verkkonäyttely. Verkkonäyttely on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, Stora Enson suojelun ja tehdaspalokunnan sekä Varkauden nuorisopalokunnan kanssa. 

 

 -Hilkka

27.11.2016

Vuoden mukavimmat työt

SEINÄKALENTERI JA JOULUKALENTERI -kahden harrastajavalokuvaajan näkemys


Kalenterit on taas tältä vuodelta tehty. Seinäkalenteri on ilmestynyt ja on teidän ihailtavissa ja ostettavissa Museopuodissa. Joulukalenteri on suunniteltu ja tehty ja kohta tekin sen näette. Toivottavasti siitä on yhtä paljon iloa katsojille kuin oli tekijöille.

Seinäkalenteri

Museoiden seinäkalenteri vuodelle 2017. Kalenteria on myynnissä Museopuodissa 15 eurolla.
Seinäkalenterin teko aina seuraavalle vuodelle alkaa heti syksyllä. Ensimmäiseksi pitää keksiä se kantava idea, millä teemalla seuraavan vuoden kuvat valitaan. Joskus sattuu niin hienosti, että on jokin juhlavuosi, johon kalenteri on helppo sitoa. Joskus taas ideaa ei meinaa syntyä millään tai ideat mitkä keksitään, kutistuvat kokoon, koska juuri siitä aiheesta ei löydy tarpeeksi hyviä kuvia. Tai löytyy kuvia, mutta ne ovat väärän kokoisia tai mallisia. Tämän vuoden seinäkalenterin kuvat on kuvannut harrastajavalokuvaaja Pentti Kauppinen. Kun kuvat on valittu alkaa se tylsempi osuus työstä, valitut kuvat käsitellään painokuntoon ja kuviin etsitään tiedot ja päivämäärät ja kirjoitetaan kuvatekstit. Tänä vuonna nimi keksittiin viimeisenä.

Seinäkalenterin yksi ongelmista on, että kun se oikein ihana kuva löytyy, se onkin pystykuva. Ensi vuoden kalenteriin olisi mielellään laitettu kuva myös kanavalta, mutta tämä hauskin kuva oli pysty. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Pentti Kauppinen.

Joulukalenteri

Museossa joulun odotus alkaa varaslähtönä marraskuussa, kun aletaan kasata joulukalenterissa julkaistavia kuvia kasaan. Työtä tehdään silloin kuin muilta töiltä ehditään ja silloin kuin erityisesti joulututtaa.

Tämän vuoden joulukalenteri on saanut innoituksesta Varkauden iloinen 50-luku -näyttelystä. Kalenteri on täynnä ihanaakin ihanampia kirjuri Veikko Hukan otoksia. Veikko Hukka oli seinäkalenterin kuvaajan Pentti Kauppisen tapaan töissä A. Ahlström Osakeyhtiössä ja oli hänkin innokas harrastajavalokuvaaja. Hukka ansioitui intohimoisena urheilumiehenä erityisesti urheilijoiden ja urheilutapahtumien kuvaamisessa. Hukalla oli omiakin lapsia ja hän kuvasi paljon sekä omiaan että muiden lapsia urheilemassa. Näissä kuvissa Hukka on onnistunut vangitsemaan lapsien omistautuneisuuden suoritukseen.

Suomen ladun järjestämät hiihtokilpailut. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Veikko Hukka

Lisää 50-luvun tunnelmaa löytyy museon Varkauden iloinen 50-luku -näyttelystä, joka on avoinna vielä tammikuulle. Joulun kunniaksi näyttelykin on hypännyt 50-luvun jouluun.
 -Hilkka

12.10.2016

Pentti Kauppinen

Varkaus väreissä

Konditoria-Baari ja kioski rakennus Kauppakadulla 31.1.1981. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Pentti Kauppinen

















Varkauden museoiden kuva-arkistosta on tänä vuonna digitoitu katseltavaksi Varkautelaisen Pentti Kauppisen kuvia. Yleisön pyynnöstä Piipunjuurella.fi -palvelusta löytyy nyt myös uudempia kaupunkikuvia ja mikä hauskinta, myös värikuvina.

Pentti Kauppinen oli tunnettu varkautelainen persoonallisuus. Pentti Uljas Kauppinen syntyi Joroisissa 27.7.1913. Hänen äitinsä oli Helmi Vilhelmiina Kauppinen. Pentillä ei ollut sisaruksia, eikä hän ollut koskaan naimisissa. Helmi äiti oli kahdesti naimisissa, molemmat avioliitot päättyivät avioeroon. Pentti oli äitinsä ainoa lapsi ja hän syntyi ennen kumpaakaan avioliittoa.

Vuonna 1927 Pentin äiti osti ensimmäisen miehensä kanssa Kalliolan talon Käärmeniemestä, jossa he olivat aiemmin asuneet mäkitupalaisena vuokralla. Pentti asui isoäidin Vilhelmiina Räsäsen kanssa kunnes äidin avioliitto päättyi eroon. Avioerossa Pentin äiti sai kaiken omistusoikeuden Kalliola nimiseen tonttiin ja sen rakennuksiin. Pentti asuikin Kalliolassa lopun elämänsä. Pentti Kauppinen testamenttasi kaiken omaisuutensa valokuvineen Varkauden museoille.

Pirtinvirran uusi silta 14.8.1976. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Pentti Kauppinen


Pentti Kauppinen teki pitkän uran A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa niin monen muun varkautelaisen tavoin. Eläkkeelle hän jäi voima-aseman koneenhoitajan tehtävistä 1978.

 
Varkauden tehtaitten lämpövoimalaitos 2, valmistunut 1971. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Pentti Kauppinen

Pentti Kauppinen oli innokas muusikko. Hän kuului Varkauden työväenyhdistyksen soittokuntaan 1928-1934 soittaen es-kornettia ja trumpettia. Hän siirtyi Varkauden tehtaitten soittokuntaan ja myöhemmin Varkauden orkesteriin, joissa hän jatkoi trumpetin soittajana ja vuodesta 1936 lähtien myös viulistina.

Musiikin lisäksi Pentti Kauppinen on intohimoinen valokuvaaja. Jo toisen maailmansodan aikana hänellä oli lupa kuvata sota-alueella. Varkaudessa hän toimi Valokuvaamo Jäniksen hää- ja hautajaiskuvaajana sekä Varkauden teatterin valokuvaajana 25 vuotta. Harrastuksekseen hän kuvasi paljon kaupunkikuvia, vanhoja rakennuksia, purkutöitä sekä tapahtumia, erityisesti niitä, joihin soittokunta osallistui.

Valokuvaus ja musiikki säilyi kiinteänä osana hänen elämää lähes loppuun saakka. Vielä 1988 hän kuvasi innokkaasti ja soitti trumpettia. Pentti Kauppinen kuoli 1989.


Lauluilta 13.6.1984, Helka Hynninen esiintymässä Hertunrannassa. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Pentti Kauppinen


-Hilkka

22.7.2016

Monenlaista museolla – kesätyö edition!

Tämä kesä on ollut ensimmäinen kertani Varkauden Museoilla kesätöissä ja kirkkaasti paras työkesäni tähän asti. Hommat alkoivat vauhdikkaasti VekaraVarkauden kuvansiirtotyönpajalla, jossa rakenneltiin eväslaukkuja- ja rasioita pienten Vekara-vierailijoiden tarpeisiin. Laukut koristeltiin ruokaisilla kuvilla teeman mukaan monivaiheisella kuvansiirtotekniikalla, joka vaati liimaa ja kärsivällisyyttä. Kuitenkin vekaroilla homma tuntui sujuvan jopa paremmin kuin henkilökunnan ensimmäisellä askarteluyrityksellä! Kiitokset kaikille kävijöille.

Tapasin työpajassa ensi kertaa kesätyökollegani Sonjan ja Annaliinan, ja tulimmekin ensimmäisestä päivästä lähtien toimeen kuin unelma. Koska kaikkea hölöttämistä ei ollut sopivaa hoitaa työajalla, oli pakko töiden jälkeen lähteä Seikkailujen Saareen porukalla. Väkirikkaan Vekara-työpajaviikon jälkeen koko museon ja Museonystävät ry:n väki lastautui bussiin Rautalammin retkelle virkistäytymään. Reissulla tutustuttiin kirkkoon, paikalliseen museoon sekä Rautalammin vieraanvaraisuuteen: kun toiset retkeilijät ja Museonystävät ry kokoustivat, me kolme kesätyöläistä menimme koputtamaan Rautalammin Seurakunnan kirpputorin ovea (Alatie 27, Rautalampi ). Vaikka kirpputori on normaalisti maanantaisin suljettu, päästi sisällä oleva ystävällinen työntekijä meidät shoppailemaan. Jos Rautalammille on asiaa, suosittelemme pistäytymään Kirkkoa vastapäätä olevassa keltaisessa kirpputorirakennuksessa! Mukaamme nimittäin tarttui pari hattua, jotka päässä poseerasimmekin saman tien.

Sonja, Annaliina ja Siiri onnistuneiden hattukauppojen jälkeen.

Annaliina jatkoi matkaansa Norjaan, minä ja Sonja Tehtaankoulun arkistoihin työskentelemään syksyistä 1950-luku-valokuvanäyttelyä varten museonjohtaja Hanna-Kaisan opastuksessa. Sonja on estetiikantajuinen historiantietäjä ja omat vahvuuteni ovat samat päinvastoin, joten täydensimme urakan aikana toisiamme. Kävimme läpi puuvillahansikkaat käsissä tuhansia negatiiveja, metsästäen juuri niitä mehukkaimpia ja tärkeimpiä näyttelyä varten. Välillä runsaudenpula pelotti, mutta lopulta langat pysyivät käsissämme. Totesimme myös yhdessä, miten eri näkökulmasta aloimme nähdä oman Varkautemme; tutuilla maisemilla yli 60 vuotta vanhoissa valokuvissa oli perspektiiviä laajentava vaikutus.

Unelmatyöparini Sonja siirtyikin oppaaksi Wredenkadulle ja toimii siellä vielä heinäkuun loppuun. Toivonkin että paljon kävijöitä osallistuisi opastuksiin! Itse jäin jatkamaan näyttelyurakkaa, jonka on ollut hienoa nähdä joka päivä edistyvän; kuvat on nyt valittu ja osallistavaa hauskaa näyttelyä varten kehitelty. Hanna-Kaisalta olen saanut paljon sekä tietoa, mutta myös mallia johdonmukaisen näyttelyn kokoamiseen ja aihepiirien erittelyyn. Vapautta minulla on ollut taas käyttää omaa luovuuttani ja on mukavaa nähdä että panoksestani on hyötyä! Muistakaa tulla katsomaan näyttely 23.9.2016 alkaen - tervetuloa!

Innostuin näyttelyn taustatutkimuksesta sen verran, että olen haastatellut omaa mummoani sekä tuttavaani, molemmat 1950-luvun Varkautta todistaneita naisia joilta sain inspiraatiota ja materiaalia vuosikymmenen tutkiskeluun. Kävin myös kalakukkojunan kyytiin Lempi ”Liimaska” Liimataisen juonnolla, mikä oli etupäässä viihdyttävä mutta myös 50-luvun Varkaudesta tosiasioita kertova show. (Junan kyytiin pääsee vielä. Menkää ajoissa paikalle!)

Museotyön kautta kuin vahingossa Varkaus on tullut minulle uudella tavalla tutuksi ja lähemmäksi, paljastanut itsestään puolia mitä en tiennyt kotikaupungistani; ”tuolla oli joskus tuollainen kauppa ja rakennus”, ”ai tuokin asia 50-luvulta vaikuttaa vielä nykyään?”. Kesätyö on osunut myös henkilökohtaisesti vuosi sitten Varkauteen virallisesti paluumuuttaneelle, pääosin eteläsuomessa koulunsa käyneelle naiselle; nyt tiedän paremmin mistä tulen.

Kiitän kaikkia museon työntekijöitä – täällä on kotoisa ilmapiiri. Jutella saa ja työt tulevat tehdyiksi, asiat toimivat jouhevasti ja huumori sekä intensiivinen keskittyminen kulkevat käsi kädessä työpäivänä. Tännepä tahtoisin uudelleen, ei siis kuin kyttäämään ensi keväällä Varkauden kaupungin nettisivuja milloin kesätyöhakemuksia saa jälleen kirjoittaa.

Ihanaa lomaa lomalaisille ja toivottavasti aurinkoista loppukesää 2016,

terveisin Siiri Viljakka