31.10.2013

Metsäkansa suosikit II

Kuinka taitava voi kuvaaja olla? Savottamiesten evästauko museonjohtajan itkemään.

Kahden savottamiehen evästauko on ihan käsittämättömän hieno kuva niin teknisesti kuin fiilikseltään.

Viipyilevä hetki, jossa on niin voimakas tunnelma, että värisyttää joka kerta. Työmiesten hikiset päät ja väsyneet olemukset kertovat raskaasta työstä. Suolakalat ja ruisleipä katoaa kuin automaattisesti nälkäisiin suihin. Ajatukset harhailee, tai ovat melkein pysähdyksissä.

Kuvan tiukka rajaus tuo henkilöt lähelle, kuin olisi itse tilanteessa läsnä.


Raskaan metsätyön lomassa on otettava välipalaa. Kalle Juutinen ja
Aku Komulainen Jyrkän salomailla. Sonkajärvi. v.1935.

Hanna-Kaisa

30.10.2013

Metsäkansa suosikit

Toivoitte tai ette, blogissa kurkataan museon henkilökunnan suosikkikuviin Ivar Ekströmin Metsäkansa-kokoelmasta. Ensimmäisenä vuorossa museo-oppaan valinta.



Tiilikan kylässä Ukonmäen savutuvassa metsäkansalaisen vaimo vastaa taikinan juurta. Rautavaara v. 1925.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström.



Ihan järjettömän hieno kuva. Jostain syystä sydän alkaa pamppailla joka kerta, kun katson tätä kuvaa. Kuvan sommittelu miellyttää omaa silmää, samoin tarkennus etualalle olevaan naiseen.

Tuossa taikinatyöhön uppoutuneessa naisessa on jotain maagista. Ilme ja asento kertovat enemmän kuin yksikään sana.

Ja mikä valo tässä otoksessa on. Näyttää melkein, että kuvaaja on poistanut pimeästä savutuvasta yhden seinän, niin hienosti valoa on hyödynnetty. Onkohan tässä käytetty salamaa?

Kyseinen kuva ei ole mukana Ivar Ekström: Metsäkansa -näyttelyssä. Aina kokoelmakuvia selatessani se kuitenkin pomppaa 300 muun joukosta esiin. En muuttaisi tästä kuvasta mitään.



Ekströmin Metsäkansa-kokoelma herättää minussa monenlaisia kysymyksiä.


Mitä Ekström tunsi kuvatessaan metsätyöntekijöitä?
Lavastiko Ekström kuvanottotilanteita?
Ystävystyikö hän metsäkansan kanssa?
Tunsiko hän ehkä I. K. Inhan?



Maria



28.10.2013

Kuva-arvoitus: kävyistä asiaa

Kuva-arvoitusta pukkaa. Mihin ihmeeseen museossa voidaan tarvita käpyjä?



Maria Kananen/ Varkauden museot


Tästä puhutaan vielä.


Maria

25.10.2013

Museopropagandaa

Museoliiton järjestämän propagandaprojektin osallistujat on julkistettu omilla FB-sivuilla. Nyt on käynnissä leikkimielinen(kö?) kisa voitosta. Vilkaistaanpa tätä vähän tarkemmin.



Propagandaprojektin tarkoituksena oli haastaa museot kokeilemaan uudenlaista verkkomarkkinointia. Aikamoisia spektaakkeleja on museolaisten osaavissa käsissä syntynyt! Niinkuin twitterissä on todettu, museoalalla on nyt päällä hyvä pöhinä.




Me osallistuimme projektiin Olet tässä -kampanjalla. Kampanjan tarkoituksena on tuoda museolle näkyvyyttä ja samalla herätellä paikkakuntalaisia havainnoimaan ympärillä olevaa rikasta kulttuuriympäristöä.


Halusimme viedä kampanjan sinne missä ihmiset ovat. Tämä tarkoitti katuja, rakennuksia ja tietenkin nettiä.


Työkaverini kanssa valmistelimme projektia ulkoilmasta nauttien. Katuihin eri puolille kaupunkia maalattiin isoja OLET TÄSSÄ -palluroita.


Museotyöntekijästä maalariksi.
Mari Immonen/ Varkauden museot


Palluroiden tarkoituksena on herättää huomiota. Halusimme, että ohikulkija pysähtyy, astuu pallon sisään ja katsoo havainnoiden ympärillä olevaa maisemaa. Pallon alla oleva museon nettiosoite puolestaan kehottaa jatkamaan Olet tässä -kampanjan parissa verkossa.



QR-koodi kertoo vesitornin vaiheista



Rakennuksiin veimme QR-koodeja. Kun koodin skannaa kännykällä, avautuu ruutuun tietoa rakennuksen vaiheista. Näin mykät rakennukset saavat äänen.


Kampanjan verkkosivuilla puolestaan kerrotaan kampanjasta tarkemmin ja annetaan ohjeita kulttuuriympäristön havainnointiin. Sivulla on myös esimerkkikertomuksia Varkaudesta löytyvistä omalaatuisista kulttuuriympäristöistä.



Kampanjan myötä jalkauduimme ihmisten luo ja upotimme sormet maaliin. Samalla pääsimme propagoimaan kulttuuriympäristön puolesta. Palluroita maalatessamme ihmiset pysähtyivät juttelemaan kiinnostuneina kampanjasta, keskustelun sai helposti johdateltua Varkauden rikkaan kulttuuriympäristön havainnoinntiin. Saimme myös näkyvyyttä kampanjalle paikallislehden jutussa.

Kaiken kaikkiaan projektiin osallistui 46 museokampanjaa. Suurin osa näistä on videoita. Halusimme itse tehdä jotain konkreettisesti ihmisten luo menevää. Kampanja toteutettiin kulttuuriympäristö edellä verkkoa hyödyntäen.


Äänestys parhaimmasta museopropagandasta on käynnissä 30.12. asti. Käykää tykkäämässä suosikistanne!


Maria

23.10.2013

Ivar Ekström - kuvaaja metsäkansan mailla


Esittelypostauksessa lupailin juttua museon kuva-arkiston yhdestä keskeisestä kuvakokoelmasta. Saittekin jo netiaarin johdatuksena aiheeseen. Tässä kuitenkin ensimmäinen kunnon katsaus Ivar Ekströmin Metsäkansa-valokuvakokoelmaan. Nyt tutustutaan kuvaajaan ja museolla tällä hetkellä esillä olevaan Metsäkansa-näyttelyyn.




Tänä syksynä Varkauden museoilla on saatu ihastella Ivar Ekströmin metsätyöntekijöistä, metsäkansasta, ottamia valokuvia. Kuvat ovat tarkkoja dokumentteja Pohjois-Savon ja Kainuun metsätyömaiden työtavoista ja elämästä 1900-luvun alkukymmenillä.


Monia näyttelykävijöitä kiinnostaa, kuka onkaan mies kameran takana. Blogin kautta myös te siellä ruudun takana pääsette pienelle virtuaalikierrokselle Ekströmin maailmaan.


Mies ja kamera


Ivar Ekström oli helsinkiläinen ruotsia puhuva nuori mies, kun veri veti hänet ensi kertaa Itä-Suomen metsiin. Vain 18-vuotiaana Ekström aloitti työt Varkaudessa A. Ahlström Oy:n metsäosaston palveluksessa.


Kasöörin ja lopulta metsätyönjohtajan työt veivät Ekströmiä pitkin poikin Ylä-Savon metsiä. Aluksi matka taittui Into-tamman reessä, myöhempinä vuosina syrjäseutujen huonoja teitä tahkotiin sivuvaunullisella Harley Davidson -moottoripyörällä.


Nuori, vain 19-vuotias Ekström Sahakosken varrella Salahmilla vuonna 1910.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström


Leimakirveen lisäksi Ekström kantoi mukanaan aina mustaa matkakameraa. Valokuvaus oli hänelle rakas harrastus, mitä A. Ahlström Oy tuki kustantamalla välineistön.


Ekström siis kuvasi työtehtävissä näkemiään ja kokemiaan asioita. Tuohon aikaan valokuvattiin lasilevyille, joita Ekströmin matkoilta kertyikin aikamoinen määrä. Nyt nämä lasinegatiivit ovat tärkeä osa Varkauden museoiden kuvakokoelmaa.


Ihmisten kuvaaja


Harrikalla ja kameralla varustettu sivistyneistöön kuulunut mies mahtoi olla erikoinen näky savupirttien köyhille asukkaille. Tästä kulttuurierosta huolimatta Ekström näytti sulautuvan metsätyöläisten sekaan ongelmitta. Kenties yhteisön ulkopuolisen tarkkailijan rooli olikin mitä sopivin valokuvaamiseen.



Amatöörikuvaaja kuvasi taidokkaasti.
Paitsi dokumentteja, Ekströmin kuvat ovat myös teknisesti vaikuttavia otoksia.
Kuvien joukossa on hetkiä metsätyömailta, uittopuuhista, pellolta sekä kodin piiristä.




Muotokuvien katseista ja luonnollisista asennoista huokuu luottamus kuvaajaan. Metsien asukkaat päästivät Ekströmin kameroineen lähelle kuvaamaan intiimejäkin hetkiä perheen keskuudessa. Kuvista näyttää puuttuvan tuon ajan studiokuvien tyyliin kuuluva jäykkä poseeraus.



Metsäkansa Varkaudessa


Ekströmin metsätyöntekijöistä ottamat kuvat olivat ensimmäisten joukossa, kun Varkauden museoiden laajaa kuva-arkistoa alettiin digitoida. Vuonna 2011 metsäkansakokoelmasta koostettiin nyt museolla esillä oleva reilun 40 otoksen valokuvanäyttely. Kuvien oheen on nostettu esineitä museon kokoelmista: Ekströmin valokuvauskalustoa sekä kuvissakin näkyviä vanhoja talonpoikaisesineitä.


Tukkisavotan kokki Anni Tuovinen Laonkylästä käsin hartain leivät tekee, kiittää Luojaa, että soi elon kasvaa ja kypsytti tähkäpään. Sotkamo v. 1935.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström



Näyttely on ollut valtavan suosittu. Sen kuvat herättävät kävijöissä paljon omia muistoja ja tunteita. Oppaana olen päässyt kuulemaan ihania tarinoita kävijöiden tai heidän vanhempiensa lapsuudesta. Myös nenäliinapaketille olisi ollut tarvetta.


Kuvat toimivat myös kuin huomaamatta opetustarkoituksessa. Ne näyttävät, kuinka ennen elettiin. Esimerkiksi valtakunnallisen Mennään museoon! -viikon opastuksilla eri-ikäiset koululaiset tutustuivat valokuvien avulla 1900-luvun alun elämänmenoon. Toivottavasti kierroksella nähdyt asiat jäivät muhimaan nuorten ajatuksiin edes jossain määrin.


Jos näyttely on tuonut iloa kävijöille, on se ilahduttanut myös museon henkilökuntaa. Oma suosikkikuvani vaihtelee melkein päivittäin. Kiinnostaisiko teitä muuten jonkinlainen katsaus henkilökunnan suosikkeihin?

Tuomas Toratti/ Varkauden museot


Metsäkansan käsittely ei jää tähän. Näyttely on auki 3.11. asti, joten siihen saakka myös blogi saa osansa Ekströmin ihanista valokuvista.

Maria


(Teksti on muokattu Warkauden Lehteen kirjoittamani artikkelin pohjalta.)



Lähteet:

Ekström, Ivar: Metsäkansa (toim. Hanna-Kaisa Melaranta). Varkauden museon julkaisuja 8. Varkaus, 2009.
Moisander, Kirsi: Aidalla istujat. Ivar Ekströmin metsäkansaa kansakunnan murroksessa.
Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto. Joensuu, 2000.
Varkauden museon biografiatiedot


22.10.2013

Netiaari 1: Ivar Ekström

Tässä pieni ensipuraisu aiheeseen Ivar Ekström ja Metsäkansa. Tunnetaan myös nimellä Varkauden museoiden kuva-arkiston kulmakivi. Pysy linjoilla, sillä lisää seuraa huomenna!



Maria

(Kyllä, nyt museotyöntekijä on liikutellut aivonystyröitään oikein kunnolla: netti + diaari on ilmiselvästi netiaari
Kenties tässä nousee pintaan savolainen luovuus sanojen suhteen. Ei sillä, että sanan kehittelijä olisi syntyperäinen savolainen, puoli vuotta idässä on tehnyt tehtävänsä.

Joka tapauksessa, jatkossa tarjoamme lyhyitä tietoiskuja museosta juuri netiaarien muodossa.)


21.10.2013

Miksi blogi?

Siinä onkin hyvä kysymys. Ajatus blogista on muhinut työntekijöiden mielissä jo jonkin aikaa. Koemme, että blogi on hyvä väylä tuoda esiin museon toimintaa: sitä, mikä näkyy yleisölle ja sitä, mikä on piilossa näkyvien näyttelytilojen takana.


Haluamme osaltamme olla mukana luomassa avointa museokulttuuria. Yksi tie tähän on jakaa museotyön arkea sekä avata kokoelmia kaikille kiinnostuneille. Uskomme myös, että tieto lisää arvostusta. Haaveena on, että tämän blogin myötä museotyö ei näyttäydy lukijoille enää pelkkänä taulun ripustamisena tai pölyisiin kokoelmatiloihin linnoittautumisena.

Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström

Jatkossa lukija voi siis odottaa juttuja esimerkiksi näyttelynteosta, kokoelmatyöstä, museo-opetuksesta sekä kaikesta mahdollisesta museoon liittyvästä. Voi myös olla, että toisinaan työntekijä tai kaksikin intoutuu museologisiin pohdintoihin.

Blogin vetovastuu on allekirjoittaneella, mutta juttuja on luvassa muiltakin seitsemän hengen tiimimme jäseniltä. Toivomme, että blogi voisi toimia keskustelukanavana. Kommentteja, kysymyksiä, toiveita ja kritiikkiä saa siis mielellään esittää kommenttilaatikossa!

Maria

Varkauden museot blogitunnelmissa

Täällä ollaan, nimittäin blogailemassa museoasiaa! Alkuun on varmaan kohteliasta esittäytyä. Seuraavaksi pähkinänkuoressa Varkauden museoista.


Siis mitkä museot?


Varkauden museot on Varkauden kaupungin alainen museokokonaisuus. Museot siksi, että samassa toimivat niin kulttuurihistoriallinen museo kuin taidemuseo. Näin tiedottajan roolissa on pakko todeta, että toisinaan tuo monikko aiheuttaa vähän päänvaivaa. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin mukavaa, että saamme tarjota yleisölle sekä historiaa että taidetta. Tämän lisäksi saamme itse työskennellä monipuolisessa työympäristössä.


Museon näyttelytilat eli tehtaan hotelli.
Tuomas Toratti/ Varkauden museot

Historialliset tilat


Museon näyttelytilat sijaitsevat Päiviönsaaressa, nyt 99-vuotiaassa entisessä tehtaan hotellin rakennuksessa.

Museon kokoelma- ja arkistotilat löytyvät puolestaan läheltä tehdasaluetta Savontien mutkan tuntumasta. Vanha punatiilinen rakennus on ollut entisessä elämässä tehtaan koulu. Museon kokoelmien kohdalla luokittelu onkin viety äärimmäisyyksiin, esineet kun sijaitsevat vanhoissa koululuokissa.


Teollisuuskaupungissa


Nyt on jo mainittu monta kertaa sana tehdas ja näin se taitaa olla aina Varkaudesta puhuttaessa. Kuten moni varmaan tietää, Varkaus on vanha teollisuuspaikkakunta, jossa tehdasalue sijaitsee keskellä kaupunkia.

Ehkäpä jossain blogipostauksessa voidaan kurkistaa tarkemminkin Varkauden historiaan, tässä vaiheessa riittänee tieto siitä, että paperipaikkakuntana tunnetussa kaupungissa on puuhasteltu myös laivanrakennuksen ja konepajatoiminnan parissa. Luonnollisesti teollisuushistorialla on merkittävä rooli museon kokoelmissa, näyttelytoiminnassa, museo-opetuksessa ja kulttuuriympäristöprojekteissa.


Kurkkaus kokoelmiin


Muun muassa tehdastoimintaan liittyvien esineiden lisäksi museon kokoelmista löytyy valtavat määrät valokuvia. Yli miljoonan kuvan kokoelmaa digitoidaan koko ajan huolella. Kuvien aiheet vaihtelevat tehdastoiminnoista paikkakunnan rakennuksiin sekä ihmisten arkeen. Tulevissa postauksissa päästäänkin kurkistamaan museon yhteen merkittävään kuvakokoelmaan.

Museon taidekokoelma on puolestaan rakentunut Rakel Kansasen lahjoittaman kokoelman ympärille. Varkauden naapurikunnasta Leppävirralta lähtöisin oleva taiteen mesenaatti testamenttasi keräämänsä teokset Varkauden kaupungille. Suomalaiseen ekspressionismiin keskittyvää kokoelmaa täydennetään yhä sopivin hankinnoin.


Seuraavassa postauksessa kerron enemmän tästä blogista ja mitä lukija voi siltä odottaa.


Tervetuloa mukaan museomatkalle!


Maria