23.10.2013

Ivar Ekström - kuvaaja metsäkansan mailla


Esittelypostauksessa lupailin juttua museon kuva-arkiston yhdestä keskeisestä kuvakokoelmasta. Saittekin jo netiaarin johdatuksena aiheeseen. Tässä kuitenkin ensimmäinen kunnon katsaus Ivar Ekströmin Metsäkansa-valokuvakokoelmaan. Nyt tutustutaan kuvaajaan ja museolla tällä hetkellä esillä olevaan Metsäkansa-näyttelyyn.




Tänä syksynä Varkauden museoilla on saatu ihastella Ivar Ekströmin metsätyöntekijöistä, metsäkansasta, ottamia valokuvia. Kuvat ovat tarkkoja dokumentteja Pohjois-Savon ja Kainuun metsätyömaiden työtavoista ja elämästä 1900-luvun alkukymmenillä.


Monia näyttelykävijöitä kiinnostaa, kuka onkaan mies kameran takana. Blogin kautta myös te siellä ruudun takana pääsette pienelle virtuaalikierrokselle Ekströmin maailmaan.


Mies ja kamera


Ivar Ekström oli helsinkiläinen ruotsia puhuva nuori mies, kun veri veti hänet ensi kertaa Itä-Suomen metsiin. Vain 18-vuotiaana Ekström aloitti työt Varkaudessa A. Ahlström Oy:n metsäosaston palveluksessa.


Kasöörin ja lopulta metsätyönjohtajan työt veivät Ekströmiä pitkin poikin Ylä-Savon metsiä. Aluksi matka taittui Into-tamman reessä, myöhempinä vuosina syrjäseutujen huonoja teitä tahkotiin sivuvaunullisella Harley Davidson -moottoripyörällä.


Nuori, vain 19-vuotias Ekström Sahakosken varrella Salahmilla vuonna 1910.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström


Leimakirveen lisäksi Ekström kantoi mukanaan aina mustaa matkakameraa. Valokuvaus oli hänelle rakas harrastus, mitä A. Ahlström Oy tuki kustantamalla välineistön.


Ekström siis kuvasi työtehtävissä näkemiään ja kokemiaan asioita. Tuohon aikaan valokuvattiin lasilevyille, joita Ekströmin matkoilta kertyikin aikamoinen määrä. Nyt nämä lasinegatiivit ovat tärkeä osa Varkauden museoiden kuvakokoelmaa.


Ihmisten kuvaaja


Harrikalla ja kameralla varustettu sivistyneistöön kuulunut mies mahtoi olla erikoinen näky savupirttien köyhille asukkaille. Tästä kulttuurierosta huolimatta Ekström näytti sulautuvan metsätyöläisten sekaan ongelmitta. Kenties yhteisön ulkopuolisen tarkkailijan rooli olikin mitä sopivin valokuvaamiseen.



Amatöörikuvaaja kuvasi taidokkaasti.
Paitsi dokumentteja, Ekströmin kuvat ovat myös teknisesti vaikuttavia otoksia.
Kuvien joukossa on hetkiä metsätyömailta, uittopuuhista, pellolta sekä kodin piiristä.




Muotokuvien katseista ja luonnollisista asennoista huokuu luottamus kuvaajaan. Metsien asukkaat päästivät Ekströmin kameroineen lähelle kuvaamaan intiimejäkin hetkiä perheen keskuudessa. Kuvista näyttää puuttuvan tuon ajan studiokuvien tyyliin kuuluva jäykkä poseeraus.



Metsäkansa Varkaudessa


Ekströmin metsätyöntekijöistä ottamat kuvat olivat ensimmäisten joukossa, kun Varkauden museoiden laajaa kuva-arkistoa alettiin digitoida. Vuonna 2011 metsäkansakokoelmasta koostettiin nyt museolla esillä oleva reilun 40 otoksen valokuvanäyttely. Kuvien oheen on nostettu esineitä museon kokoelmista: Ekströmin valokuvauskalustoa sekä kuvissakin näkyviä vanhoja talonpoikaisesineitä.


Tukkisavotan kokki Anni Tuovinen Laonkylästä käsin hartain leivät tekee, kiittää Luojaa, että soi elon kasvaa ja kypsytti tähkäpään. Sotkamo v. 1935.
Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström



Näyttely on ollut valtavan suosittu. Sen kuvat herättävät kävijöissä paljon omia muistoja ja tunteita. Oppaana olen päässyt kuulemaan ihania tarinoita kävijöiden tai heidän vanhempiensa lapsuudesta. Myös nenäliinapaketille olisi ollut tarvetta.


Kuvat toimivat myös kuin huomaamatta opetustarkoituksessa. Ne näyttävät, kuinka ennen elettiin. Esimerkiksi valtakunnallisen Mennään museoon! -viikon opastuksilla eri-ikäiset koululaiset tutustuivat valokuvien avulla 1900-luvun alun elämänmenoon. Toivottavasti kierroksella nähdyt asiat jäivät muhimaan nuorten ajatuksiin edes jossain määrin.


Jos näyttely on tuonut iloa kävijöille, on se ilahduttanut myös museon henkilökuntaa. Oma suosikkikuvani vaihtelee melkein päivittäin. Kiinnostaisiko teitä muuten jonkinlainen katsaus henkilökunnan suosikkeihin?

Tuomas Toratti/ Varkauden museot


Metsäkansan käsittely ei jää tähän. Näyttely on auki 3.11. asti, joten siihen saakka myös blogi saa osansa Ekströmin ihanista valokuvista.

Maria


(Teksti on muokattu Warkauden Lehteen kirjoittamani artikkelin pohjalta.)



Lähteet:

Ekström, Ivar: Metsäkansa (toim. Hanna-Kaisa Melaranta). Varkauden museon julkaisuja 8. Varkaus, 2009.
Moisander, Kirsi: Aidalla istujat. Ivar Ekströmin metsäkansaa kansakunnan murroksessa.
Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto. Joensuu, 2000.
Varkauden museon biografiatiedot


2 kommenttia:

  1. Varkaudessa, sulkujen vieressä on aavemaisen autio motelli. Kiinnostaisi tietää mikä sen tarina on ja nähdä kuvia motellista toiminnassa. Ei se kovin vanha taida olla.

    VastaaPoista
  2. Hei Olavi ja kiva kun kommentoit!

    Tuota motellia olen minäkin ihmetellyt, aavemainen tunnelma siinä todella on. Juuri kesällä kuulin, kun jotkut muistelivat käyneensä motellilla aikoinaan tansseissa.

    Kiitos juttuaiheesta, otetaan työn alle. Selvitys alkaa valokuva-arkistoa penkomalla. :)

    VastaaPoista