15.11.2013

Miksi siitä kulttuuriympäristöstä pitää koko ajan meuhkata?


Siksi, että se on tärkeää, se on merkittävää ja erityisesti sitä se on Varkaudessa. 

Missään muualla Suomen mittakaavassa ei ole niin paljon, niin merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia kuin täällä. Hyvin kuvaavaa on se, että kun Varkauden entisen pääkadun, Ahlströminkadun ajaa päästä päähän (katuhan on alle 2 km pituinen), tulee ajaneeksi samalla kolmen (!) RKY - alueen läpi. Ja näiden lisäksi kaupungissa on vielä neljä RKY-aluetta lisää.

Varkauden rakennetun kulttuuriympäristön merkittävyys jo ihan koko valtakunnan mittakaavassa on huikea. Nyt enää tarvitsisi saada ihmiset huomaaman se täällä kaupungin sisälläkin. Valtavan rikas rakennuttu ympäristö on kaupungin vahvuus ja sen omaleimainen piirre, jollaista ei muualla ole. Olisikin löydettävä keinoja nähdä ympäristö voimavarana ja varkautelaisten ylpeyden aiheena.

Varkauden tehdasalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 1910-luvulla rakennetut Puuhiomo vesitorneineen ja kellotorni ovat alueen vanhinta rakennuskantaa.


Varkauden museoilla on tehty linjaus, että kaikki ylimääräinen (tämähän on itsessään jo paradoksi) aika ja resurssit laitetaan kulttuuriympäristötyöhön. Aika hienojakin juttuja on saatu aikaiseksi. Vakaa uskomus ainakin minulla on se, että kaupunkilaiset ovat ehkä alkaneet nähdä ympäröivän kaupunkinsa hienoutta entistä paremmin.

Yksi tärkeimmistä kulttuuriympäristötiedon välittämisen kanava on Saranat –verkkosivusto, Keski-Savon kulttuuriympäristö verkossa. Verkkonäyttelyn lisäksi Saranat on myös verkko-opetusalusta kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille. Vanha Varkaus-hanke on myös ollut tärkeä osa Varkauden museoiden toimintaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa, mutta työ jatkuu edelleen. Näyttelytoiminnan puolella museoiden teemanäyttely Kerroksien kaupunki ja siihen liittyvä julkaisu on valottanut kaupungin rakennettua ympäristöä yleisölle. Lisäksi aihepiiriin palataan myös mm. vaihtuvissa näyttelyissä (varkaus – aalto-näyttely vuonna 2013), julkaisuissa (mm. vuosittaiset seinäkalenterit) ja erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa, joista esimerkkinä mm. Olet tässä-kampanja.

Ivar ja Valter Thomén suunnittelma, vuonna 1915 valmistunut Tienhaara I toimi tehtaan virkamiesten asuntoina.


Suojeluluokitus

Varkauden kaupungin alueella on yli 300 inventoitua yksittäistä kohdetta ja aluetta. Tällä hetkellä keskustelussa on suojeluluokituksen uusiminen osana strategista yleiskaavaa. Varkauden taloudellinen tilanne on ajanut keskustelun siihen, että suojeltuja kohteita halutaan vähentää vedoten muun muassa kohtuullisuuteen. Taloudellinen tilanne on toki kova haaste myös rakennussuojelutyölle, mutta suojeluasioiden arvottaminen pelkästään taloudellisista lähtökohdista on kestämätöntä. Yksityisten omistajien kohdalla myös vahingollista, sillä mm. Museoviraston ja ELY-keskusten jakamat avustukset rakennusten ylläpitämiseen on tarkoitettu pääsääntöisesti suojelulle rakennuksille. Eli suojeluluokituksen kadotessa yksittäinen talonomistaja voi jäädä pienen, mutta merkittävän avustuksen ulkopuolelle. Taloudellinen apu rakennuksen omistajalle on myös se, että suojelurakennuksissa ei EU:n energiadirektiivejä tarvitse noudattaa samalla tarkkuudella, kuin muissa rakennuksissa. Tämä tuo suuriakin säästöjä mm. ilmastointi tai ikkunaremonteissa.

Ongelma suojeluluokituksessa on tietysti myös mittakaavassa. Kun merkittäviä kohteita on niin paljon, jää väistämättä hyvinkin tärkeitä yksittäisiä rakennuksia vähemmälle huomiolle suuren massan keskellä. Muualla nämä kohteet nostettaisiin automaattisesti merkittäviksi ja suojeltaviksi, Varkaudessa ne ovat vain yksi sadoista. Yksittäisten kohteitten merkittävyyttä se ei kuitenkaan hävitä.

Hanna-Kaisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti