4.11.2013

Museoluovuutta koululaisten tapaan


Tässä vaiheessa näyttely Ivar Ekström: Metsäkansa on tullut täällä blogissa tutuksi kuvaajan sekä henkilökunnan ja kävijöiden suosikkikuvien kautta. Vilkaistaan vielä valokuvien ohessa olleita esineitä koululaiskävijöiden näkökulmasta. Samalla on aika hyvästellä Metsäkansa täällä blogissa ja siirtyä muihin aiheisiin, näyttely nimittäin purettiin tänään.



Nostimme näyttelytiloihin esinekokoelmista Ekströmin kuvauskalustoa sekä joitain kuvissakin vilahtavia talonpoikaisesineitä. Olipahan mukana tunnelmanluojina myös räsymatto ja kiikkutuoli.
 

Maria Kananen/ Varkauden museot


Etenkin koululaisopastuksilla esineet olivat jymyjuttu. Myös vanhemmat näyttelykävijät ilahtuivat museoesineistä, taisivat palauttaa mieleen lapsuusmuistoja. Tässä postauksessa keskityn kuitenkin koululaisopastusten sattumuksiin, esineet kun saivat aika mielenkiintoisia uusia käyttötarkoituksia.



Valtakunnallinen Mennään museoon! -viikko lokakuun alkupuolella toi Metsäkansa-näyttelyyn lähes 300 eri-ikäistä koululaista. Rakensin viikkoa varten opastuksen, jossa näyttelyn kuvien lisäksi tutustuttiin valokuvauksen historiaan, valokuvan katsomiseen sekä elämään 1900-luvun alkukymmenillä. Kuulostaa varmaan aikamoiselta paketilta. Näyttelyn esineet kuitenkin sitoivat aihealueita hyvin yhteen ja saamani palautteen mukaan kierros oli onnistunut oppilaidenkin mielestä.

Aluksi pureuduttiin mustan laatikon saloihin. Puuvillakäsineet kädessä esittelin Ekströmin käyttämää matkakameraa, jolla Metsäkansa-kokoelman kuvat on otettu. Käytiin läpi kuivalevytekniikkaa, samalla sain ujutettua mukaan tietoa museoesineiden käsittelystä ja kokoelmista.


Ivar Ekströmin kuvauskalustoa. Vitriinissä vasemmalla musta matkakamera.
Tuomas Toratti/ Varkauden museot


Omien suosikki- tai inhokkikuvien valinnan ja kuvakeskusteluiden jälkeen suunnattiin huomio kuvien ihmisten elämään. Isot perheet, lasten vaatteet ja savutuvat elinympäristöinä herättivät koululaisissa paljon ajatuksia. Oppilaiden luovuus kapusi huippuunsa kuitenkin esinearvuuttelun myötä.



Hierin. Maria Kananen/ Varkauden museot


”Joku sellanen kalastusjuttu. Tolla niinkun nostetaan sitä kalaa.”

”Noihin tappeihin laitetaan ne kalat, noi on kato ollut teräviä noi tapit.”

”Selkee selänrapsutin.”



Leimakirves. Maria Kananen/ Varkauden museot


”Toi silleen kuumennettiin, sit vaimon otsaan tehtiin merkki.”

”Onks toi sellanen, et eläimiin laitettiin se leima?”




Rännäli. Maria Kananen/ Varkauden museot


”Joo tolla jauhettiin kahvia. Meil on tollanen kotona.”

”Näyttää joltain kattilalta, jos sillä keitettiin jotain.”



Myös nahkakengät kirvoittivat vertailuja skeittikenkiin, kaulauslaudan ja -tukin käyttötapa tuntui oppilaista älyttömältä.



Esinearvailujen avulla pääsi mukavasti sukeltamaan koululaistenkin maailmaan. Kaikkia arvauksia ei tietenkään tehty tosissaan, kuten ylläolevista esimerkeistä voi huomata. Etenkin yläluokkien pojat meinasivat alkuun koetella oppaan huumorintajua, mutta yhteisymmärrys löytyi onneksi nopeasti. Mennyt hetki ja nykyhetki kohtasivat, tällä rajapinnalla on hyvä viettää aikaa.


Maria

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti