30.9.2014

Ihmissusia ja muita muodonmuutoksia


 MYYTIT HERÄÄVÄT ELOON TARU MÄNTYSEN VEISTOKSISSA

Taru Mäntynen Ilmestys ikiajasta 2014
 
Ihmiskunnan varhaisimmat uskomukset liittyvät muodonmuutoksiin. Ihmissusimyytit ovat vanhaa perua meillä pohjolassa, eteläisissä kulttuureissa esiintyy vastaavia tarinoita mm. tiikeri- ja hyeenaihmisistä. Antiikin mytologioissa jumalat, ihmiset, eläimet ja kasvit muuttuvat toinen toisikseen. Nämä vanhat myytit, alkuperäiskansojen uskomukset, kalevalainen kansanrunous ja pyyntikansan esihistorialliset kalliopiirrokset ovat toimineet inspiraationa useille kuvanveistäjä Taru Mäntysen teoksille, kuten Kuunryöstö (1992) ja Kuutar (2004). 

Mäntynen jatkaa tarinaa ja luo siitä kytkentää nykyhetkeen.  Ilmestys ikiajasta - veistoksen (2014) ihmishahmo hätkähtää yhteyden saamista johonkin muinaiseen, jalkojensa juuressa oleviin kasvoihin, jotka ovat sukua permiläisten tuhat vuotta sitten valamille kasvokuville.  

 
Taru Mäntynen Ilmestys ikiajasta 2014.
Kirjallisuus tarjoaa monia tulkintatapoja ihmissusiteemaan. Eräs niistä on ihmisluonteen kaksijakoisuus, jossa ihmisen toinen minä, pimeä puoli ja peto ottaa vallan, kuten Tohtori Jekyll ja Herra Hyde- tarinassa. Ihmisen henkisen puolen sekä halujen ja viettien viemän, eläimellisen ja aistimellisen ”luonnon” ristiriitaa ja yhteensovittamisen vaikeutta kuvataan myös Herman Hessen Arosudessa.  Yliluonnolliset ihmiseläimet ovat ottaneet jalansijan myös nykyajan uusromantiikan läpäisemässä viihdeteollisuudessa, esimerkkinä tv-sarja True Blood, joka vilisee ihmissusia ja muodonmuuttajia.

Taru Mäntysen avainteoksia on Sudenmorsian (1983). Sen katse väijyy museon näyttelysalissa ja valpastaa myös katsojan, hahmo näyttäisi millä hetkellä hyvänsä lähtevän liikkeelle ja pystyvän loikkaamaan toiselle puolelle huonetta.
  
Taru Mäntynen Sudenmorsian 1983.
Mäntysen Sudenmorsiamella on yhtymäkohta Aino Kallaksen samannimiseen teokseen (v.1928), jonka tarina sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle. Metsävahti Priidik valitsee nuorikokseen neitosten piiristä Aalon, sen kaikkein lauhkeimman ja sävyisämmän luonteen. Mäntysellä on myös tähän liittyvä veistos Lampaanpesijät, jossa hän erityislaatuisella tavalla yhdistää pronssiin eloperäisiä materiaaleja, kuten lampaanvillaa.
 
Taru Mäntynen Sudenmorsian 1983.
Metsävahti Priidik ummistaa silmänsä varoitusmerkeiltä, Aalon punaisesta tukasta, luomesta, suonsilmän tummista silmistä ja kalvakasta ihosta. Niin Aalo sitten kuulee suden kutsuvan ”Aalo piikaiseni, tuletkos sudeksi suolle” ja taipuu viimein juhannusyönä yksin kotona ollessaan kohtaloonsa, silla suden kutsu on ”vääjäämätön käsky, jota totella täytyi, vaikka se kuolemaan ja kadotukseenkin veisi".

Niin Aalo vetää suolla sudennahan ylleen ja muuttuu sudeksi niin että ” hänen ruumiinsa valkia iho peittyi takkuiseen karvaan ja hänen piskuinen näköpäänsä soukkeni suden teräväksi kuonoksi. Sudenhahmon mukana heräsivät Aalossa myös kaikkinaiset suden himot ja halut, niin kuin verenjano ja raatelemisen riemu.” 

Aalon kaksoiselämä alkaa. Hän juoksee yöt sutena susien kanssa ja koettaa ehtiä aamuksi miehensä viereen ja ahkeroida päivät emäntänä. Loputtomiin kaksoiselämä ja kahdessa todellisuudessa eläminen ei voi jatkua, tuhoisa päätös on vääjäämätön.

Kuitenkin Aalo saa eläimen hahmossa kokea myös sellaista autuutta ja onnea, jolle ei ihmiskielessä ilmausta löydy. ”Milloinkaan ei ihmishahmoisessa Aalossa kuplinut niin kultainen riemun ja vapauden autuus kuin sutena juostessa." 

-Tuula

8.9.2014

Arkkitehti Kalevi Väyrynen 100 vuotta vuonna 2014



Varkauden ensimmäisen kauppalanarkkitehdin Kalevi Väyrysen (arkkitehti, Safa) syntymästä tulee vuonna 2014 kuluneeksi 100 vuotta. Samana vuonna yksi Väyrysen merkittävimmistä rakennuksista, Varkauden Vesitorni täyttää 60 vuotta.

Varkauden vesitorni rakenteilla
Kalevi Väyrysen tuotteliainta aikaa Varkaudessa oli 1950-luku, jolloin kauppalasta rakennettiin aktiivisesti modernia kaupunkia. Jälleenrakennuskauden aikaa kuvasti vahva tulevaisuuden usko ja luottamus kaupungin jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen. Kalevi Väyrysen juhlavuotta on vietetty  monella eri tavalla osana kaupungin 85-vuotisjuhlaa
 kesällä ja syksyllä 2014.

Kalevi Väyrynen (1914-1980)
Sortavalalaissyntyinen Kalevi Päivö Pietari Väyrynen valmistui arkkitehdiksi vuonna 1937 ja työskenteli Arkkitehtitoimisto M. Paalasen palveluksessa vuosina 1936-37. Martti Paalanen suunnitteli tähän aikaan Varkauden pääkirkkoa. Tämän jälkeen Väyrynen työskenteli SOK:n rakennusosaston arkkitehtinä, sekä vuodet 1939-40 Lääkintöhallituksessa. Sitten hän työskenteli ensin Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon toimistossa ja siirtyi arkkitehdiksi A. Ahlström Oy:lle Varkauden talotehtaalle vuosiksi 1944-48. Tuolloin hän vastasi jo Aallon toimistossa aloitetusta teollisesti tuotettujen talojen suunnittelutyöstä.


Kalevi Väyrynen aloitti Varkauden kauppalanarkkitehtinä 1.2.1948, ensimmäisenä arkkitehtinä tässä virassa. Väyrysen aloittaessa kauppalan palveluksessa rakentamiseen ja rakennustoimiston toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä rakennustöistä muodostui yksi kehittyvän ja kasvavan kauppalan tärkeimmistä tehtävistä. Väyrysen aikaa Varkaudessa leimaa tulevaisuudenusko ja uuden, modernin kaupungin luominen. Varkaudessa elettiin kasvun aikaa niin teollisuudessa, kuin liikeyritysten määrässä ja väestömäärän suhteen. Vuonna 1958 painettu kauppalan 30-vuotisjulkaisun nimi Varkaus Varttuu ja Vaurastuu nousikin lentäväksi lauseeksi, joka kuvasi tulevaisuudenuskoa ja positiivista päämäärää. Valtavat rakennushankkeet olivat yksi keino, joilla luotiin pienestä kauppalasta uutta, modernia kaupunkia. Varkaudesta tulikin kaupunki vuoden 1962 alussa. Varttuvan ja Vaurastuvan Varkauden symboliksi uuden virastotalon päätyyn valmistui Väyrysen suunnittelema reliefi ”Rahapuu”.
Varkauden kauppalan virastotalo 1951.

Väyrynen on vaikuttanut paljon Varkauden kauppalan ilmeeseen. Hänen suunnittelemiaan julkisrakennuksia ovat Varkauden talouskoulu, Lehtoniemen ja Könönpellon koulut, Luttilan siunauskappeli, Huvipirtti, Kisapuiston katsomo, Vesitorni ja Varkauden Ortodoksinen kirkko. Lisäksi Kalevi Väyrynen toimi asemakaavasuunnittelijana, jo vuonna 1946 hän laati Kuoppakankaan asemakaavan. Taulumäelle, Kauppakadun alkupäähän hän suunnitteli useita asuin-ja liikerakennuksia. Toinen hänen suunnittelemansa kokonaisuus löytyy Päiviönsaaresta.

Ortodoksisen kirkon piirustukset vuodelta 1956, kirkko valmistui vuonna 1958
Väyrynen siirtyi Riihimäen kaupungin arkkitehdiksi vuonna 1958, mutta hän teki tämän jälkeen vielä muun muassa Varkauden Aluesairaalan suunnitelmat, jotka valmistuivat vuonna 1960.

- Hanna-Kaisa