21.10.2014

Myytit heräävät eloon Varkauden taidemuseossa

ELÄINIHMISIÄ JA IHMISELÄIMIÄ MÄNTYSTEN NÄYTTELYSSÄ

Kuvanveistäjä Taru Mäntynen on kiinnostunut kalliopiirroksista ja löytänyt niitä matkoillaan itsekin. Yksi tällainen sammaleen alta löytynyt naista ja hirveä esittävä kalliopiirros on kuvattu veistokseen Siitä syntyi kultasarvi (2014). Ihmisen ja hirven olemuksen yhdistyminen näyttäytyy myös Silosorkassa (2003). 
Taru Mäntynen Siitä syntyi kultasarvi 2014


            
Taru Mäntynen Silosorkka 2003.
Ihmiskunnan vanhan uskomusjärjestelmän totemismin mukaan jonkin suvun tai klaanin jäsenillä on ollut erityinen tai maaginen suhde tiettyyn eläimeen. Pohjoiset kansat ovat palvoneet erityisesti karhua pyhänä kantaisänään. Toteemin piiriin kuuluvalla on sanottu olevan kaksi nimeä ja luontoa: ”Hänessä on rinnatusten kaksi olentoa, ihminen ja eläin”. 

Suomestakin kantautui varhaisiin historiankirjoituksiin kertomuksia täällä silloin asuneiden ihmisten jakautumisesta hirvi- ja karhukansaan. Suomesta löytyneiden kivikauden hirven- ja karhunpääaseiden veistotaiteessa eläimen kuvaus on ilmeikästä ja elävää. Eläinmytologian peruiksi on ajateltu myös Savossa ja Karjalassa tyypillisesti esiintyviä eläinaiheisia sukunimiä, kuten Karhusia, Hirvosia, Kettusia ja Jäniksiä.

Jussi Mäntynen Kallela-ilves 1925.
    
Jussi Mäntynen Vanha karhu 1960.





















Karjunkaatajat ovat havainneet, kuinka karhu nyljettynä muistuttaa ihmistä, vain peukalot puuttuvat. Karhu myös saattaa ihmismäisesti nousta seisomaan kahdelle jalalle paremmin nähdäkseen ja jopa vihellellä. Paljon on tarinoita karhun ihmismäisyydestä ja ilmeikkyydestä, kuten myös ihmisen ”karhumaisuudesta” . Tarun isoisä kuvanveistäjä Jussi Mäntynen on luonnehtinut veistostaan Vanhasta karhusta (1960) omaksikuvakseen.  Akseli Gallen-Kallela tunnisti omaa näköisyyttä Jussi Mäntysen ilves-veistoksessa (1925).
Taru Mäntynen Tango metsässä 1985.
Pohjoisten kansojen keskuudessa elää myytti ihmisen ja karhun yhteisestä alkuperästä ja sukulaisuudesta. Näillä alueilla esiintyy mm. tarinoita veljiensä kaltoinkohtelemasta ja metsään paenneesta siskosta, joka pelastautuu turvaan karhunpesään, viettää siellä talven karhun kanssa eläen ja synnyttää tälle pojan. Myös moninaiset karhunmetsästys ja –peijaisrituaalit ovat luoneet säännöstöä sille, ettei saaliseläimenä ollutta ”sukulaismiestä” kohdeltu kuinka tahansa. Karhun peijaisissa tai Kouvon häissä symbolisesti uusinnettiin karhun ja ihmisen välinen sukuside sitomalla karhu aviosukulaiseksi ja varmistettiin samalla metsän suopeus eränkävijöitä kohtaan.

-Tuula 

8.10.2014

Piipun juurella - Teollisuuskaupunkien museotieto avoimeksi


Piipun juurella on Varkauden museoiden, Forssan museon ja Valkeakoskella Visavuoren museosäätiön yhteenliittymä, jonka kokoelmayhteistyön tarkoituksena on edistää pienten teollisuuskaupunkien kokoelmien saatavuutta verkkoympäristössä. Museot myös jakavat yhteisen kokoelmanhallintajärjestelmän.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Piipun juurella -digitointihankkeen tavoitteena on tuoda julkisesti saataville monipuolista ja hyvillä taustatiedoilla varustettua aineistoa teollisuuden historiasta. Kulttuuriperintöaineistojen tallentaminen, tutkimus ja saavutettavuuden parantaminen ovat osa teollisuushistorian kulttuurisen kestävyyden kehittämistä.


Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma
Alvar Aallon suunnittelema Varkauden saha vuonna 1961.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä, v. 1948 valmistunut saha purettiin v. 1975.

Varkauden museoiden yli miljoona valokuvaa sisältävässä valokuva-arkistossa ovat harvinaisen kattavasti dokumentoituina Varkauden sekä myös yleisemmin teollisuusyhteisön historia, teollisuustyö ja teolliset prosessit. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän hankerahoituksen myötä olen nyt työskennellyt kuukauden ajan Varkauden museoilla Piipun juurella -hankkeen kokoelma-assistenttina. Työnkuvani muodostuu valokuvien tutkimus- ja luettelointityöstä. Hankkeessa keskitytään Varkauden alueen teollisuuden kuvamateriaaliin pääasiassa 1940 - 1960-luvuilta.

 Olen luetteloinut esimerkiksi arkkitehti Alvar Aallon ja A. Ahlström Osakeyhtiön väliseen yhteistyöhön liittyviä rakennusvalokuvia sekä valokuvia Varkauden talotehtaasta ja vaneritehtaasta. Työnkuvani on siinä mielessä ideaali, että valokuvien kautta Varkauden historia ja sen teollisuuden historia käyvät minulle koko ajan tutummiksi. Aiemmin olen tutkinut sahatoimintaa ja -yhteisöä Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, enkä tuntenut Varkautta entuudestaan kovinkaan hyvin. Kaupunkiin on mukava tutustua myös pyöräilemällä, ja on hauska löytää eroja ja yhtäläisyyksiä entisajan ja nykypäivän Varkaudesta. Suuren vaikutuksen minuun ovat tehneet järvimaisemien lisäksi tietysti itse tehtaat keskellä kaupunkia, komea kokoelma kauniita vanhoja puutaloja, yhtenäisenä säilynyt Kauppakatu sekä 60-vuotisjuhlaa tänä vuonna viettävä Vesitorni.


Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma
Varkauden vesitorni rakenteilla 
vuonna 1953.
Olennainen osa kuva-arkistoaineiston saattamista digitaaliseen muotoon ja digitaalisesti saavutettavaksi on tietysti itse digitoinnilla. Tavallisesti digitointi museoissa on tapahtunut skannaamalla. Varkauden museo on kuitenkin kehittänyt omien kokoelmiensa pohjalta uudenlaista digitointimenetelmää. Museon valokuvaaja digitoi valokuvia ja arkistomateriaalia reprokuvaamalla skannaamisen sijasta. Kuvaamalla tehdyn digitoinnin etuja ovat nopeus, laatu ja kustannustehokkuus. Lisäksi menetelmä säästää ainutlaatuista originaaliaineistoa.

Piipun juurella -hankkeessa Forssan museon vuoden 2014 digitointiteema on "Laulu Lounais-Hämeelle" ja painotus kansatieteellisen aineiston esilletuomisessa, jonka pohjana on 1920-luvulta saakka järjestelmällisesti koottu kotiseutuaineisto. Valkeakosken Visavuoren osalta Emil Wikströmin valokuva-aineisto on tarkoitus digitoida kokonaisuudessaan, ja tämän lisäksi aloitetaan Kari Suomalaisen pilapiirroskokoelman digitointi.


Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma
Naistyöntekijöitä Varkauden talotehtaalla vuonna 1944.

Piipun juurella -hankkeen museot tuovat julkisesti saataville kansallisesti merkittävän ja laajan kokoelman teollisuushistorian kulttuuriperintöä. Museoiden yhteinen asiakasliittymä www.piipunjuurella.fi avataan yleisölle tänä syksynä. Tähän liittyen Varkauden museot järjestää yhteistyössä Soisalo-opiston kanssa loka-marraskuussa kurssin, joka aloitetaan kolmella paikallishistoriaan liittyvällä muisteluillalla ja jota jatketaan asiakasliittymän käytön opettelulla. Asiakasliittymä mahdollistaa muun muassa Varkauden museon digitoitujen ja luetteloitujen valokuvien selaamisen.

-Tuija