Metsänomistaja, joko huomasit rahanarvoiset metsänkasvatusvinkit Metsäkansa -luentosarjasta?

Raha kasvaa puissa, kuten varkautelaiset hyvin tietävät. Mutta miten erilaiset metsänhoitotavat vaikuttavat metsän tuottoon? Siitä ja vähän muustakin kävi meille puhumassa metsäsijoittaja Timo Kujala osana Varkauden museoiden ja Soisalo-opiston Metsäkansa -luentosarjaa.  

Kuitupuun kysyntä on noussut 40 % kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta samaan aikaan sen hinta on laskenut 40 %. Alaharvennuksia suosiva tasaikäisrakenteinen jaksollinen kasvatus tuottaa paljon kuitupuuta ja on Suomen metsänhoidon valtavirtaa. Myös metsänhoitosuosituksissa kehotetaan yhä tekemään alaharvennuksia. Ajaako tämä metsänomistajan etua, kysyy Timo Kujala. Kuva: Kuvakaappaus Timo Kujalan luennolta  "Toteutuvatko metsänomistajan toiveet ja tavoitteet metsänhoidossa?".

Koska kolikolla on aina kaksi puolta, tutkija Tapani Tasanen pohjusti ansiokkaasti luennollaan 26.8.2021 sitä toista puolta eli sitä kehitystä, mikä on johtanut nykyiseen metsänhoitotapaan luennossaan "Puunjalostusteollisuuden vaikutukset metsänhoitoon."  Nykyisin vallalla oleva metsänhoitotapa on tehty turvaamaan selluteollisuuden edullisen raaka-aineen saantia. 

Metsäteollisuuden tarpeiden vaikutus metsänhoitoon näkyy selkeästi 1950-luvulta lähtien yleistyneen metsikkötalouden eli avohakkuuseen tähtäävän metsänhoidon vakiintumisena vallitsevaksi metsätalouden järjestelyn menetelmäksi. Kuvakaappaus Tapani Tasasen luennosta "Puunjalostusteollisuuden vaikutukset metsänhoitoon".  

Tämä on aiheellista pitää mielessä, kun seuraavan kerran pohtii metsänhoitosuunnitelmia, joita omalle metsälle on tehty. Palveleeko metsänhoitotapa metsänomistajan vai teollisuuden etua?

Kolmentoista sentin läpimitalla oleva puu on 70 litraa ja niitä menee kuutioon 15 kappaletta. Metsänomistaja saa sellaisesta puusta tasan yhden euron. Ja yleensä nämä selluksi menevät ns. aliskasvuspuut ovat hyvälaatuisia eli ne voisivat kasvaa siellä 30-60 euron arvoisiksi, sanoo metsäsijoittaja Timo Kujala. Kuvakaappaus Timo Kujalan luennosta "Toteutuvatko metsänomistajan toiveet ja tavoitteet metsänhoidossa?". 

Saha- ja selluteollisuus käyttävät erilaista puuta: tukkipuut ostetaan sahatavaraksi ja niistä maksetaan metsänomistajalle parhaiten. Sellun kuiduksi taas menevät sahatukiksi kelpaamattomat alikasvuspuut, joiden korjaamista alaharvennuksissa nykyisin vallalla oleva metsänhoitotapa suosii. Tästä kuitupuusta metsänomistaja ei saa yhtä paljon rahaa. 

Jaksollisen kasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen erot käytännön metsänhoidossa

Jaksollisella metsänhoidolla eli metsikkötaloudella  tarkoitetaan Suomessa 1950-luvulla yleistynyttä ja edelleen valtavirtana olevaa avo- eli päätehakkuuseen tähtäävää metsänhoitoa. Metsänhoidon tekniikka perustuu tässä vaihtoehdossa metsän kasvattamiseen tasaikäisenä alaharvennusten kautta pääte- eli avohakkuisiin. Joskus tehdään myös yläharvennuksia (korjataan isoja tukkipuita eli yliskasvuspuita), jos esimerkiksi halutaan jättää osa isoista tukkipuista siementämään. 

Päätehakkuussa koko puusto kaadetaan kerralla ja metsän uudistaminen tapahtuu istuttamalla yleensä ostotaimet ojitetulle ja mätästetylle aukolle. Avohakkuun jälkeen metsää käsitellään hoitamalla taimikkoa. Taimikkoa on hoidettava, jotta istutetut taimet eivät tukahtuisi pitkään heinään ja luontaisesti lähteneiden vesakoiden ja pajukoiden alle. Heinää käydään polkemassa ja vesakkoa raivataan taimien ympäristöstä, jotta puun alut pääsisivät hyvään kasvuun. Taimikon uudistaminen voidaan tehdä myös jättämällä alueelle siemenpuita, joista taimet sitten lähtevät kasvamaan. Taimet istutetaan ylitiheään, jolloin niitä on harvennettava niiden kasvaessa, koska liian tiheässä ne eivät kaikki kehity yhtä aikaa tukkipuiksi. Tällä alaharvennuksiin perustuvalla tasaikäsirakenteisella kasvatuksella tuotetaan paljon selluteollisuuden tarvitsemaa halpaa kuitupuuta

Timo Kujalan esimerkki siitä, miten jaksollinen ja jatkuva kasvatusmenetelmä eroavat toisistaan käytännössä.

Uudistuneen metsälain (2014) myötä vaihtoehtona jaksolliselle metsänhoidolle on noussut jatkuvasti yleistyvä jatkuvapeitteinen metsänhoito eli jatkuvan kasvatuksen menetelmä.  Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa metsää ei koskaan hakata kokonaan pois eikä siihen tehdä alaharvennuksia. Näin ollen metsämaa on aina ehyttä eikä sitä muokata tai ojiteta. Taimetus tapahtuu luontaisesti ja ideaalitapauksessa metsänhoitotoimenpiteiksi jää ainoastaan isojen tukkipuuksi kelpaavien puiden korjaaminen eli yläharvennus

Jatkuvapeitteisen metsänhoidon tuottoajatus perustuu siihen, että eri-ikäisrakenteisessa metsässä taimet syntyvät luontaisesti ja pienten puiden annetaan kasvaa suuriksi tukkipuiksi harventamalla yliskasvustoa eli suurimpia tukkipuita. Menetelmässä taimikon perustamis- ja hoitokustannukset minimoidaan, koska taimettuminen on luontaista eikä edellytä taimien ostoa ja istutuksia ja työlästä alkuvaiheen hoitoa. Alaharvennusmenetelmä ei sovellu jatkuvan kasvatuksen metsään, koska siinä nämä suurimman tuotto-odotuksen omaavat pienet puut hakattaisiin pois. 

Arvokasvun taika - Mitä kasvatan ja mitä hakkaan? 

Miten näiden metsänhoitotapojen erot näkyvät metsänomistajan kukkarossa? Mitä siis pitäisi hakata ja mitä metsään kannattaisi jättää kasvamaan, jotta metsän tuotto olisi paras mahdollinen?

Metsäsijoittaja Timo Kujala puhuu ongelmista, joihin metsänomistaja törmää lukiessaan metsänhoitoyhdistysten antamia metsänhoitosuosituksia. Kujalan mukaan suosituksissa kehotetaan tekemään alaharvennusta eli pienten puitten poistoa vaikka niistä metsänomistaja ei saa juurikaan rahaa.  

Kujala ottaa esimerkiksi kolmentoista sentin läpimitalla olevan puun, joka on 70 litraa. Sellaisia puita menee kuutioon 15 kappaletta ja metsänomistaja saa yhdestä sellaisesta puusta tasan yhden euron. Ja yleensä nämä selluksi menevät ns. aliskasvuspuut ovat hyvälaatuisia eli ne voisivat kasvaa siellä 30-60 euron arvoisiksi, kun yläpuustoa harvennetaan eli tehdään yläharvennus, jossa kaadetaan isoimpia puita pois. Näin pienten puiden arvo kasvaisi eurosta kuuteenkymmeneen euroon eli moninkertaistuisi. Kujalan mukaan tämän asian ymmärtäminen on metsänomistajille se arvokasvun taika, millä  metsätalouden kannattavuutta voi parantaa.

Vertailtaessa erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia metsän tuottoon, valittavissa olevat metsänhoitomenetelmät ovat alaharvennus, yläharvennus ja päätehakkuu. Jaksollisessa kasvatuksessa käytetään näitä kaikkia menetelmiä, jatkuvassa kasvatuksessa ideaalitapauksessa vain yläharvennusta. 

Laskelmissa on huomioitava tuoton ja korjuukulujen lisäksi metsään hakkuun jälkeen jäävän puuston arvo sekä aikajakso, milloin hakatusta metsästä voi seuraavan kerran odottaa tuottoa. Huomioimalla nämä seikat, erilaisten kasvatusmenetelmien nettotuottoja pystytään vertailemaan. 

Kahden eri menetelmän kulurakenteen lisäksi oleellista on myös huomioida itse metsän laatu tai rakenne ja sen vaikutus tuottotavoitteisiin. 

Perustuvatko metsänhoitosuositukset teollisuuden tarpeille vai metsänomistajan etuun?

Timo Kujala myös muistuttaa, että tietyt tosiasiat vaikuttavat metsänhoitosuositusten taustalla edelleen. Metsäkeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan Suomessa on 574 000 yksityistä metsänomistajaa, ja he omistavat 13,3 miljoonaa hehtaaria metsää. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuden raaka-aineesta yli 60 % tulee yksityisten metsänomistajien metsistä. Teollisuus on siis täysin riippuvainen yksityismetsien raaka-aineesta ja on täysin luonnollista, että eri intressiryhmät haluavat ohjata metsänomistajien metsänkasvatusta omien etujensa mukaisesti. Siitä on metsänomistajana hyvä olla tietoinen.

Katso koko Metsäkansa -luentosarja!

Varkauden museoiden ja Soisalo-opiston yhteinen Metsäkansa -luentosarja (26.8.2021-17.3.2022) antaa vinkkejä uudenlaiseen metsänhoitoon ja taustoittaa nykyisen metsänhoidon ja metsänomistajuuden historiaa.

Tutkija Tapani Tasasen luento "Puunjalostusteollisuuden vaikutukset metsänhoitoon." 


Metsäsijoittaja Timo Kujalan luento "Toteutuvatko metsänomistajan toiveet ja tavoitteet metsänhoidossa?"

Jouni Lehmosen luento "Puunjalostusteollisuuden arvopohja ja avohakkaamaton puutavara."


Tulevat luennot: 

  • to 20.1.2022 klo 18.00 Avohakkaamaton puutavara - 12 myyttiä jatkuvan kasvatuksen ongelmista. Innofor Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja DI Marcus Walsh

        Linkki verkkoluentoon: https://bit.ly/Metsakansa_Marcus_Walsh

        Paikka Varkauden museot Wredenkatu 5 A

  • to 17.2.2022 klo 18.00 Metsänomistajuuden historia. Tutkija Reetta Karhunkorva
  • to 17.3.2022 klo 18.00 Metsänomistajan ja biologin näkökulmat metsänhoitoon. Tuomas Sopanen

Ilmottaudu luennolle etukäteen, mikäli haluat osallistua luennolle paikan päällä Varkauden museoilla. Paikan päälle mahtuu 20 hlöä. Verkkoluentoa varten tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen (tabletti tai puhelin) ja toimivan internetyhteyden. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ennen luennon alkua antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Luennoille on vapaa pääsy.

Ilmoittautuminen luennoille on alkanut osoitteessa:

https://opistopalvelut.fi/soisalo-opisto/search.php?l=fi&search=mets%C3%A4kansa

 

Kommentit