Metsänomistaja, joko huomasit rahanarvoiset metsänkasvatusvinkit Metsäkansa -luentosarjasta?
Raha kasvaa puissa, kuten varkautelaiset hyvin tietävät. Mutta miten erilaiset metsänhoitotavat vaikuttavat metsän tuottoon? Siitä ja vähän muustakin kävi meille puhumassa metsäsijoittaja Timo Kujala osana Varkauden museoiden ja Soisalo-opiston Metsäkansa -luentosarjaa.
Saha- ja selluteollisuus käyttävät erilaista puuta: tukkipuut ostetaan sahatavaraksi ja niistä maksetaan metsänomistajalle parhaiten. Sellun kuiduksi taas menevät sahatukiksi kelpaamattomat alikasvuspuut, joiden korjaamista alaharvennuksissa nykyisin vallalla oleva metsänhoitotapa suosii. Tästä kuitupuusta metsänomistaja ei saa yhtä paljon rahaa.
Jaksollisen kasvatuksen ja jatkuvan kasvatuksen erot käytännön metsänhoidossa
Jaksollisella metsänhoidolla eli metsikkötaloudella tarkoitetaan Suomessa 1950-luvulla yleistynyttä ja edelleen valtavirtana olevaa avo- eli päätehakkuuseen tähtäävää metsänhoitoa. Metsänhoidon tekniikka perustuu tässä vaihtoehdossa metsän kasvattamiseen tasaikäisenä alaharvennusten kautta pääte- eli avohakkuisiin. Joskus tehdään myös yläharvennuksia (korjataan isoja tukkipuita eli yliskasvuspuita), jos esimerkiksi halutaan jättää osa isoista tukkipuista siementämään.
Päätehakkuussa koko puusto kaadetaan kerralla ja metsän uudistaminen tapahtuu istuttamalla yleensä ostotaimet ojitetulle ja mätästetylle aukolle. Avohakkuun jälkeen metsää käsitellään hoitamalla taimikkoa. Taimikkoa on hoidettava, jotta istutetut taimet eivät tukahtuisi pitkään heinään ja luontaisesti lähteneiden vesakoiden ja pajukoiden alle. Heinää käydään polkemassa ja vesakkoa raivataan taimien ympäristöstä, jotta puun alut pääsisivät hyvään kasvuun. Taimikon uudistaminen voidaan tehdä myös jättämällä alueelle siemenpuita, joista taimet sitten lähtevät kasvamaan. Taimet istutetaan ylitiheään, jolloin niitä on harvennettava niiden kasvaessa, koska liian tiheässä ne eivät kaikki kehity yhtä aikaa tukkipuiksi. Tällä alaharvennuksiin perustuvalla tasaikäsirakenteisella kasvatuksella tuotetaan paljon selluteollisuuden tarvitsemaa halpaa kuitupuuta.
Timo Kujalan esimerkki siitä, miten jaksollinen ja jatkuva kasvatusmenetelmä eroavat toisistaan käytännössä. |
Uudistuneen metsälain (2014) myötä vaihtoehtona jaksolliselle metsänhoidolle on noussut jatkuvasti yleistyvä jatkuvapeitteinen metsänhoito eli jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Sillä tarkoitetaan metsänhoitoa, jossa metsää ei koskaan hakata kokonaan pois eikä siihen tehdä alaharvennuksia. Näin ollen metsämaa on aina ehyttä eikä sitä muokata tai ojiteta. Taimetus tapahtuu luontaisesti ja ideaalitapauksessa metsänhoitotoimenpiteiksi jää ainoastaan isojen tukkipuuksi kelpaavien puiden korjaaminen eli yläharvennus. Jatkuvapeitteisen metsänhoidon tuottoajatus perustuu siihen, että eri-ikäisrakenteisessa metsässä taimet syntyvät luontaisesti ja pienten puiden annetaan kasvaa suuriksi tukkipuiksi harventamalla yliskasvustoa eli suurimpia tukkipuita. Menetelmässä taimikon perustamis- ja hoitokustannukset minimoidaan, koska taimettuminen on luontaista eikä edellytä taimien ostoa ja istutuksia ja työlästä alkuvaiheen hoitoa. Alaharvennusmenetelmä ei sovellu jatkuvan kasvatuksen metsään, koska siinä nämä suurimman tuotto-odotuksen omaavat pienet puut hakattaisiin pois. |
Arvokasvun taika - Mitä kasvatan ja mitä hakkaan?
Miten näiden metsänhoitotapojen erot näkyvät metsänomistajan kukkarossa? Mitä siis pitäisi hakata ja mitä metsään kannattaisi jättää kasvamaan, jotta metsän tuotto olisi paras mahdollinen?
Laskelmissa on huomioitava tuoton ja korjuukulujen lisäksi metsään hakkuun jälkeen jäävän puuston arvo sekä aikajakso, milloin hakatusta metsästä voi seuraavan kerran odottaa tuottoa. Huomioimalla nämä seikat, erilaisten kasvatusmenetelmien nettotuottoja pystytään vertailemaan.
Kahden eri menetelmän kulurakenteen lisäksi oleellista on myös huomioida itse metsän laatu tai rakenne ja sen vaikutus tuottotavoitteisiin.
Perustuvatko metsänhoitosuositukset teollisuuden tarpeille vai metsänomistajan etuun?
Timo Kujala myös muistuttaa, että tietyt tosiasiat vaikuttavat metsänhoitosuositusten taustalla edelleen. Metsäkeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan Suomessa on 574 000 yksityistä metsänomistajaa, ja he omistavat 13,3 miljoonaa hehtaaria metsää. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuden raaka-aineesta yli 60 % tulee yksityisten metsänomistajien metsistä. Teollisuus on siis täysin riippuvainen yksityismetsien raaka-aineesta ja on täysin luonnollista, että eri intressiryhmät haluavat ohjata metsänomistajien metsänkasvatusta omien etujensa mukaisesti. Siitä on metsänomistajana hyvä olla tietoinen.
Katso koko Metsäkansa -luentosarja!
- to 20.1.2022 klo 18.00 Avohakkaamaton puutavara - 12 myyttiä jatkuvan kasvatuksen ongelmista. Innofor Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja DI Marcus Walsh
Linkki verkkoluentoon: https://bit.ly/Metsakansa_Marcus_Walsh
Paikka Varkauden museot Wredenkatu 5 A
- to 17.2.2022 klo 18.00 Metsänomistajuuden historia. Tutkija Reetta Karhunkorva
- to 17.3.2022 klo 18.00 Metsänomistajan ja biologin näkökulmat metsänhoitoon. Tuomas Sopanen
Ilmottaudu luennolle etukäteen, mikäli haluat osallistua luennolle paikan päällä Varkauden museoilla. Paikan päälle mahtuu 20 hlöä. Verkkoluentoa varten tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen (tabletti tai puhelin) ja toimivan internetyhteyden. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ennen luennon alkua antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Luennoille on vapaa pääsy.
Ilmoittautuminen luennoille on alkanut osoitteessa:
https://opistopalvelut.fi/soisalo-opisto/search.php?l=fi&search=mets%C3%A4kansa
Kommentit
Lähetä kommentti